Usein kysytyt kysymykset virkistyspäivästä

Mikä on virkistyspäivä ja miksi se on tärkeä?

Virkistyspäivä on työyhteisölle järjestettävä tapahtuma, jonka tavoitteena on rentoutuminen, tiimihengen vahvistaminen ja hyvinvoinnin edistäminen.

Parhaimmillaan virkistyspäivä lisää työmotivaatiota ja tiimihenkeä. Se voi parantaa sekä henkistä että fyysistä työhyvinvointia ja jopa ennaltaehkäistä esimerkiksi uupumusta ja stressiä.

Onko virkistyspäivään pakko osallistua?

Virkistyspäivän osallistuminen on yleensä vapaaehtoista, mutta työnantaja voi kannustaa osallistumiseen. Jos tapahtuma järjestetään työajalla, se yleensä katsotaan osaksi työtehtäviä.

Kuuluuko virkistyspäivä työaikaan?

Useimmiten kyllä. Jos tapahtuma järjestetään työajan ulkopuolella, on hyvä varmistaa, onko osallistuminen korvattavaa aikaa tai täysin vapaaehtoista.

Kuinka usein virkistyspäiviä kannattaa järjestää?

Useimmat yritykset järjestävät virkistyspäivän kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Toistuvuus riippuu muun muassa resursseista, työnkuvasta sekä yhteisön halusta ja tarpeista.

Jos resursseja ja halua riittää, niin virkistyspäiviä voi järjestää useamminkin. Tällöin voi suunnitella kokonaisuuden, jossa virkistyspäivien sisällöt tukevat toisiaan.

Esimerkiksi useassa peräkkäisessä virkistyspäivässä voi toteuttaa erilaisia fyysistä hyvinvointia edistäviä aktiviteetteja. Tai toisaalta voi suunnitella kokonaisuuden, jossa on vaihdellen kulttuuria, liikuntaa, työpajoja ynnä muuta.

Mitä aktiviteetteja virkistyspäivään kannattaa valita?

Virkistyspäivän ohjelma riippuu yrityksen tavoitteista ja osallistujien mieltymyksistä. Myös käytössä oleva budjetti vaikuttaa suuresti siihen, mikä on mahdollista toteuttaa. Aktiviteetti voi olla esimerkiksi:

• Luontoaktiviteetti (esim. patikointi tai melonta)
• Luova aktiviteetti (taidetyöpaja, luovan kirjoittamisen työpaja, kukkasidontakurssi)
• Elämysaktiviteetti (tuoksutyöpaja, 3D-äänimaisemakokemus)
• Kulttuurielämys (elokuva, museo, livemusiikkia)
• Tiimityöskentelyä kehittävät pelit ja kilpailut
• Hyvinvointiaktiviteetti (jooga, rentoutuminen, sauna)
• Luento tai koulutus (asiantuntijaluento, unelmatyöpaja, hyvinvoinnin koulutus)

Lue Tapahtumatehdas Vakavan virkistyspäivistä.

Mitä tehdä, jos työntekijä ei halua osallistua?

On tärkeää, että virkistyspäivä on suunniteltu niin, että kaikilla on mahdollisuus osallistua omalla tavallaan. Jos työntekijä ei halua osallistua ryhmäaktiviteetteihin, voi tarjolla olla vaihtoehtoisia tekemistä.

Esimerkiksi Högforsin ruukkialueella on hyvät ulkoilumahdollisuudet sekä merkitty ruukkireitti. Aktiviteetin sijaan voi tarjota mahdollisuutta esimerkiksi omatoimiseen ulkoiluun. Kaikki eivät innostu vaikkapa peleistä ja leikeistä, ja se on hyvä huomioida.

Miten virkistyspäivä kannattaa budjetoida?

Usein yritykset määrittävät virkistyspäivän budjetin €/osallistuja. Tapahtuman hinnassa puolestaan saattaa olla sekä ns. könttähintoja että henkilömäärään perustuvia hintoja.

Esimerkiksi ruokailun hinta määräytyy yleensä henkilömäärän mukaan. Tilavuokra taas on tietty summa riippumatta osallistujamäärästä.

Osa aktiviteeteista hinnoitellaan henkilömäärän mukaan ja osa kokonaishintana. Esimerkiksi kädentaitotyöpaja, jossa käytetään jotain materiaaleja, hinnoitellaan yleensä per henkilö. Koulutus, ryhmäliikuntatunti tai vastaava on usein kokonaishinta.

Tämän voi ottaa huomioon suunnittelussa ja budjetoinnissa.

Lue lisää henkilöstötapahtuman budjetoinnista.

Miten virkistyspäivän onnistumista tai vaikutuksia voi mitata?

Yritys voi kerätä osallistujilta palautetta yksittäisistä tapahtumista. Palautteen perusteella voidaan arvioida, mitkä osa-alueet onnistuivat hyvin ja mitä voisi parantaa seuraavalla kerralla.

Työhyvinvointia ja sen muutoksia voi mitata pitkällä aikavälillä toistuvien kyselyiden avulla. Näkyykö vastauksissa muutoksia suhteessa toteutettuihin työhyvinvointia edistäviin toimiin?